Reinojen kuviointi tarjoaa kiistatonta evidenssiä suomalaisen ja skotlantilaisen kulttuurin syvällisestä yhteydestä!
Monen muun asian ohella Suomea ja Skotlantia yhdistää pohjoinen sijainti. Molempien ilmasto soveltuu suhteellisen huonosti hedelmien kasvatukseen ja rypäleiden viljelyyn. Sen sijaan viljat ovat heinäkasveihin lukeutuvia siemenkasveja, jotka menestyvät mainiosti hieman pohjoisemmassakin ilmanalassa. Keskeisenä perusraaka-aineena ohra on luonnollisestikin skottimallasviskien kannalta viljalajien joukossa omassa ainutlaatuisessa erityisasemassaan. Meillä Suomessa ohra on pinta-alaltaan yleisin viljakasvi, ja voimme siis hyvin tuntea olevamme kotonamme maistellessamme Brittein saarilla majailevien pohjoisten ystäviemme taidolla ja huolella valmistamia laadukkaita mallasviskejä.
Ilmaus ʻohranjyvä silmässä’ viittaa ehkäpä hieman toisen tyyppiseen kognitiiviseen tilaan, mutta mallasviskiharrastuksen myötä tulee kieltämättä myös katselleeksi, kuunnelleeksi ja rekisteröineeksi monia asioita aivan uudenlaisesta vinkkelistä. Itselleni on käynyt äskettäin näin esimerkiksi vanhan tutun Stingin kappaleen “Fields of Gold” yhteydessä. Sattumalta radiosta kuulemassani tallenteessa korostuivat nyt aiempaa huomattavasti suuremmalla voimalla ja intensiteetillä sanoissa kuvaillut ohrapellot: See the west wind move / like a lover so / upon the fields of barley / Feel her body rise / when you kiss her mouth / among the fields of gold…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti